Salon lenkki

Lähtöpaikka/paikat: Hiekkalahdentie 128 (Holiday Club Hiekkalahti)

Kulennoisjärven Hiekkalahdesta alkaa perinteiseen hiihtoon soveltuva Salonlenkki ( 8,5 km). Vastapäivään hiihdettäväksi suunniteltu latu kulkee Kulennoisharjun tyypillisissä talousmetsissä ja sille on luonteenomaista eri-ikäisten hoidettujen metsiköiden ja uudistusalojen vaihtelu. Luonnontilassa oleva räme suolampineen sävähdyttää kulkijaa karuudellaan. Jos haluat kokea hiljaisuutta ja luonnonrauhaa perinteisellä hiihtoladulla on Salonlenkki tutustumisen arvoinen kohde.

Resortin lenkki & jääladut

Lähtöpaikka/paikat: Tuunaansaarentie 2 (Harjun Portti) ja Tuunaansaarentie 4 (Punkaharju Resort)

Tuunaansaaren lomakylässä valaistu 3,5 km latu. Ladulle pääset Harjun Portin vuokraamon takaa tai lomakylässä sijaitsevan Punkaharju Resortin pihamaalta. Profiililtaan helppo.

Jääladuille kulku Tuunaansaaren eteläpäädystä, jäätilanteen niin salliessa jääladut kulkevat sekä Haataansaaren nuotiopaikalle (n. 5 km edestakaisin) ja harjun länsirantaa pitkin, luistelureitin läheisyydessä Kruunupuiston rantaan. Latu yhtyy Topeliuksen Polulle Lammasharjun kohdilta.

Takaharjun lenkki

Lähtöpaikka/paikat: Vaahersalontie 44 (Kruunupuisto)

Takaharju ja Lammasharju ovat Valkealammen takaa näkyvän varsinaisen Punkaharjun sivumuodostelmia. Alue kuuluu Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen, joka voidaan pitää yhtenä maailman vanhimmista vuoteen 1803 juontavan suojeluhistoriansa johdosta. Suojelualueen ja muiden luonnossa liikkujien ehdoilla rakennettu latu kulkee soraharjujen laella kasvavassa hongikossa. Kukkulalta toiselle päästään jyrkkien laskujen ja nousujen kautta. Kruunupuiston pihan läheisyydessä on lyhyt helpon profiilin lenkki, muuten Takaharjun 2,5 km lenkki on aloittelevalle hiihtäjälle haasteellinen.

Kulennoisen lenkki

Lähtöpaikka/paikat: Kulennoisten koulutie 11 (Koulu)

Valaistu 1,6 km latu.

Tutkimusmetsän lenkki

Lähtöpaikka/paikat: Puistometsäntie 14 (Wanha Koulu)

Tutkimusmetsän lenkki ( 7,5 km) kiertää nimensä mukaisesti Luken tutkimuspuistossa. Lenkille pääsee kätevimmin Laukansaaren entisen kansakoulun pysäköintialueelta (kartalla kohde 8). Lenkki on suunniteltu ainoastaan myötäpäivään hiihdettäväksi. Profiililtaan pääosin helppo lenkki sopii kaikentasoisille hiihtäjille.

Lenkin varrella olevat näkymät ovat ainutlaatuisia. Ensiksi kuljetaan n 100 eri puulajia sisältävän puulajipuiston läpi, ja vieraat puulajit ovatkin leimaa-antavia koko lenkin matkalla. Kokonharjun aarnialueen reunaa sivuten saavutaan 130 vuotta vanhaan lehtikuusikkoon, jossa kasvaa Suomen pisin puu. Puruvesi alkaa näkyä vasemmalla puolella kohta Kokonniemen koivikon jälkeen. Reitin puolivälissä on Karjalankallion taukopaikka. Luston alikulkutunnelin kohdalla olevan risteyksen jälkeen latu muuttuu kaksisuuntaiseksi. Risteyksestä Lustolle lähdettäessä lyhyt (100m) kävelyosuus.

Karjalankallion laavu (kartalla kohde 9)

Karjalankalliolta on aina tähyilty Puruveden selkävesille. Tähyilijät ovat olleet milloin Lehessalon (nykyinen Laukansaari) kyläläisiä, milloin Ruotsin tai Venäjän sotilaita. Valtakuntien riitainen raja kulki Karjalankalliolta näkyvän Vasattarin saaren vaiheilla vuosina 1743 – 1809. Suomen sotilaat aloittivat kallion linnoittamisen II maailmansodassa. Nykyään Karjalankalliolta löytyy kotakeittiöllä varustettu laavu, joka on kaikkien retkeilijöiden vapaassa käytössä